puutarha

Pähkähullu puutarha

Oman puutarhan suunnittelu se vasta mukavaa puuhaa onkin, tietää tarhuri. Eikä rakentamisvaihekaan ole yhtään hullumpi, varsinkin kun apuna on ruualla käyvä kaivinkone. Hidasta se kyllä on, tällä vauhdilla kestää kymmenen vuotta ennen kuin piha on valmis, mutta suunnitellahan aina saa...

Tarkoituksena on tehdä pihasta hieman ei-perinteinen suomalainen piha (perinteinen tarkoittaen satoja neliöitä leikattavaa nurmikkoa, jossa siellä täällä törröttää muutama puska). Ideoita on haettu uusiseelantilaisia puutarhalehtiä myöten, ja onpa kirjahyllyssä muutama englantilainen puutarhansuunnittelukirjakin, joista löytyy myös vähän japanilaista. Ja kun tähän vielä sekoitetaan feng shui -ajattelu, niin eiköhän tästä mielikuvituksella höystettynä saa aikaan erilaisen puutarhan. Paljon istutusalueita, päällystetyt polut, vesiaiheita ja erillisiä 'puutarhahuoneita' - siinä suuret linjat.

Alussahan piha oli pelkkää nurmikkoa. Kadun puolella on vanha, pari vuotta sitten alasleikattu orapihlaja-aita, joka on hyvässä kasvussa ja alhaalta asti tuuhea säännöllisten leikkausten ansiosta. Takapihalla tontin rajana on lähes parimetrinen alhaalta harva orapihlaja-aita, jossa seassa kasvaa pari pientä tuomea. Naapurin rajalla on oja, ja toisen puolen tyhjä tontti täytyisi myös jotenkin rajata meidän pihasta, kun ei ne näytä aloittavan rakentamista koskaan. Lisäksi pihan reunamilla on muutamia suuria koivuja ja pienehköt pihlaja ja kuusi. Marjatarha on talon takana: mustaa ja punaista herukkaa, sekä naapurista levinnyttä puutarhavattua. 'Kukkapenkinkin' joku edellinen asukki oli perustanut, siitä löytyi tulikellukka, päivänlilja, lupiini ja muutama liljansipuli. Että kyllä varmaan kuluu paljon aikaa ja rahaa ennen kuin piha on rehevä ja vihreä... Joten ei kun toimeen vaan!

1. kesä

Edellisen syksyn kaivauksissa ei osattu tonkia oikeasta kohtaa, ja kun keväällä alettiin istutuspuuhiin piha olikin ajatellun perennapenkin kohdalta silkkaa savea. Tilattiin toistakymmentä kuutiota 'multaa' (toivottavasti kuitenkin parempaa kuin edellinen...), ja kaivettiin, käännettiin, sekoitettiin ja kärrättiin ja välissä vielä salaojitettiinkin - ja viimein päästiin istuttamaan kasveja. Ja ihme kyllä siitä tuli ihan hyvännäköinen ja loppukesästä jopa reheväkin kukkapläntti. Harmi vaan kun niin pieni alue isolla pihalla ei juurikaan näy. Laitetiin vielä sininen kaksipuoleinen puutarhakeinu sorapatjan päälle keskelle kukkapenkkiä, nyt voi istuskella ja ihastella työn jälkeä.

Maasta kaivetulle savelle täytyi keksiä käyttöä. Kun savi oli yhtenä kekona keskellä pihaa, päätettiin antaa sen olla siinä. Vähän multaa päälle ja kasveja, niin siinäpä onkin hieno kukkula. Rinnettä pitkin voi sitten joskus laittaa vaikkapa puron solisemaan viereiseen lammikkoon. Kukkulasta ei tullut vielä ensimmäisenä kesänä aivan valmista, mutta ideoita onkin hyvä kypsytellä vähän aikaa. Lasten hiekkalaatikko siirrettiin pois sisääntulotien varresta, jolloin saatiin selkeä leikki- ja oleskelualue toiseen päähään pihaa.

Suurin työ oli pihan ja varsinkin talon seinustojen salaojitus sekä kivijalan ulkopuolinen lämmöneristys. Mutta kyllä kannatti! Nyt saadaan vesi pois kivijalasta eikä pihakaan ole enää sateen jälkeen yhtä suurta uima-allasta. Töitä se tosiaan teetätti, kun kaikki tehtiin käsipelillä. Kottikärryillä kärrättiin kesän aikana kaikkiaan useampi kymmenen kuutiota erilaisia maa-aineksia. Talon vierustalle jätettiin puolen metrin kasveista vapaa vyöhyke, joka päällystettiin seulotulla murskeella ja pintaan on tarkoitus tulla vielä suurempia kiviä. Sadevesikaivotkin laitettiin uudestaan ja tällä kertaa niistä on putket ojaan asti. Salaojitushommia jäi ensi kesällekin, nyt laitettiin noin reilu puoli taloa.

Pieni kasvimaakin värkättiin olohuoneen ikkunan alle. Kukkia ja herneitä lähinnä, sekä vähän muita jotka jäivät sitten syömättä kuten yleensä. Ensi kesäksi on tilauksessa vielä isompi hernepenkki...

2. kesä

Talven aikana taas suunniteltiin eri istutusalueita, mietittiin mitä voidaan tehdä valmiiksi ettei talon remontti heti sotke uusia istutuksia. Pergolan voisi tehdä, ja 'leikkimökin' ja muutenkin sen puoleisen rajan. Kun kesä sitten koitti, työssäkäynti vei kaiken ajan eikä puutarhassa ehtinyt kuin hetkeksi istahtaa nauttimaan. Ja 'kesäloman' aikaan piha olikin täynnä rakennustarvikkeita, vanhoja laudanpätkiä, varastokoppeja ja kaikenlaista ns. roinaa, joka ei tavallisesti majaile pihalla. Jotain sentään saatiin ulkonakin kesän mittaan tehdyksi...

Puutarhakesän aloitti suuren syreenin siirto toukokuussa. Mummun pihalle jäi vain iso monttu, kun syreeni siirtyi käsipelillä peräkärrynlavalle ja siitä meidän pihaan. Siinä riitti ohikulkijoilla ihmettelemistä, kun eräänä päivänä pihalle oli kasvanut kolmemetrinen syreeni: "eihän tuo vielä eilen tuossa ollut..." Saapas nähdä kuinka syreenivanhus alkaa meillä viihtyä, me ainakin alettiin heti viihtyä pihalla enemmän kun on edes vähän suojaa tieltäpäin.

Myöskin pihan kääpiövuori sai uusia kasveja, polun toinen puoli on jo lähes kokonaan valmis. Viime kesänä istutetut kasvit talvehti hyvin, ja varsinkin perennat on jo toisena vuonna todella isoja, ihan valmiin näköisiä. Onneksi istutettiin perennat liian tiheään, kohta päästään jo jakamaan niitä, taimia nääs tarvitaan aikalailla.

Hiekkaa kärrättiin vähän viime kesään verrattuna, lähinnä pihapolkujen pohjiin, lampunjaloille ja sähköjohtojen ympärille. Pihavalot saatiin jo kaikki kolme pystytetyksi. Johdotkin kulkee tolpalta toiselle, mutta niitä ei ole vielä kytketty sisälle että niissä kulkisi yhtään virtasta. Tulopihan rajaava aitarakennelma sai jo pari köynnöstä, vaikkei aitaa vielä pystyyn saatukaan... Leikkimökki on muuntautunut matkalla 'pihamökiksi', sekin on vasta paperilla. Pohjat on kaivettu auki ja tarkoitus oli ajaa siihen hiekat ja mahdollisesti rakentaa koko mökki ennen talvea, nämä rakennusurakat vaan tahtoo jo hieman kyllästyttää...

Lammikko jäi ensi kesään, samoin pergola ja kaikki talonvierustan perennapenkit, joita onkin talvella aikaa suunnitella kunnolla. Kasvimaa jäi kokonaan tekemättä, muutama herne sentään kasvoi ja antoi pari palkoa maistiaisiksi.

3. kesä

Pihatyöt on mukavaa vaihtelua ainaiselle remontoimiselle, joten taaskin on piha erinäköinen kuin viime kesänä. Näkymää rumentaa vieläkin tuo hirveä sininen pressukoppi keskellä pihaa (juuri siinä kohti mihin sitten joskus tulee se lammikko), mutta jospa se siitä ennen talvea häipyisi jonnekin...

Heti alkukesästä pystytettiin 'aita' keskelle pihaa. Kaksi- ja puolimetriset tolpat ja väliin kuorittuja haapariukuja, kun heinäseipäitä ei mistään löydetty. Riu'ut loppuivat kuitenkin kesken, täytynee hankkia niitä lisää että aidasta tulee valmiimman näköinen. Köynnöksiäkin siihen laitettiin kiipeilemään, muttei ne ole oikeen innostuneet kiipeämään niin paksuja tolppia pitkin. Jonkinlainen naruviritys on suunnitteilla avuksi.

Olohuoneen ikkunanedustakin sai kyytiä, rakennustelineet vaihtui perennoihin - sinistä, vaaleanpunaista ja valkoista, enimmäkseen perinteisiä perennoja. Seinää pitkin ohjattiin vielä kiipeilemään alppi- ja siperiankärhöjä, tarkoituksena on saada ikävänharmaat laudat piiloon kukkien ja lehtien taakse. Ja vaikkei penkki vielä tupaten täynnä olekaan, innostuivat kukat kasvamaan loppukesästä niin rehevästi että oli taas ilo seurata kuinka maisema muuttuu parilla kukkasella (ja muutamalla hernepuskalla...).

Selkä teki stopin ettei enää yhtään kaivuuhommia kärsi tehdä, niinpä yrttimaa perustettiinkin Puutarhaunelmien ohjeilla - paksu kerros sanomalehtiä nurmikolle ja päälle 30 cm multaa. Ja sitten kaupan yrttitiskille valitsemaan monivuotisia yrttejä penkkiin ja yksivuotisia ruukkuihin. Yrityksenä on saada laventeli ja rosmariini talvehtimaan sisällä ruukussa, mutta epäilenpä...

Muiksi pihatöiksi laskettaneen roskamökki (=jätekatos), jonka lasten kanssa askartelimme melkein valmiiksi parina kesäiltana. Pyry ihmetteli miksi tehdään mökki jos se kerta on roska... Pihamökki on edelleen haave vain, samoin takapihan kesäkeittiö... No onhan tässä vielä kesiä aikaa värkätä.

Tavoitteena on saada pihavalot kytkettyä syksyn aikana, että lapset näkee sitten talvella tehdä lumiveistoksia.