Make your own free website on Tripod.com
Uudestaan Uudessa Seelannissa
kevättalvella 2002

Ellan sivu
Pyryn sivu

Hups vaan! yhtäkkiä päätettiin lähteä Uuteen Seelantiin... Matkan valmistelu viikon varoitusajalla on jo aikamoinen suoritus, saapas nähdä mitä tärkeätä unohtuu matkasta...

Kerromme lentomatkan rasituksista ja muista kommelluksista kunhan ensin pääsemme perille. Tervetuloa mukaan!

Lennossa

Ja vihdoin... perillä ollaan!

Aikaero Suomen ja Uuden-Seelannin välillä on 11 tuntia. Aikaeroon totuttelu ei ole sujunut parhalla mahdollisella tavalla. Iltaisin on sammuttu jo ennen yhdeksää ja herätty aamulla viideltä. On kova homma pitää lapset muutama tunti hiljaisina, etteivät herättäisi naapurihuoneiden asukkaita.

Tarkoitus oli vuokrata campervan ja käydä katsastamassa luonnon ihmeet välillä Auckland-Wellington. Asuntoautot olivat kuitenkin kaikki varattuja kaikilla niillä vuokraajilla joille soitettiin. Niinpä päätimme vain vuokrata auton pariksi päiväksi ja tutustua Aucklandiin. Pohjoissaaren kiertely päätettiin jättää reissun loppupuolelle.

Auckland

Aucklandista matka jatkui lentäen eteläsäärelle Christchurchiin. Ihmiset muuttui heti ystävällisimmäksi ja maisemat viihtyisimmäksi. Yksi yö vierähti motellissa, ja seuraavana aamuna alkoi linja-autokyyti kohti Balfouria. Matka alkoi hyvin... jo lähtiessä auto oli 45 min. myöhässä, sitten piti vielä etsiskellä puuttuvia matkustajia. Ja kun vielä kaikki aikatauluun merkityt vessa- ja ruokatauot täytyy pitää, ja niissäkin matka venyy ja venyy, perillä oltiin pari tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus. Koko matka kesti vajaa 11 tuntia! Sama aika lentokoneessa, ja oltais jo puolivälissä matkalla kotiin! No eipä täältä vielä kiire kotiin ole. Linja-autolla matkustaminen oli niin erikoinen kokemus, ettemme taida yrittää toistamiseen...

Lopultakin päästiin omaan kotiin! Talo näyttää vielä olevan pystyssä, eikä tämä muutenkaan niin järkytys tunnu näin toisella kertaa olevan. Kuin missä tahansa muutaman vuoden käyttämättömänä olleella kesämökillä: viileää ja lievästi ummehtunut haju... Hieman siivousta ja muutama pikku korjaus, niin hyvä tästä tulee. Matkalta oltiin ostettu vähän ruokaa, ja kun kaikille vielä löytyi sänky, peitto, tyyny ja lakanat, niin ei kun pää tyynyyn ja unta palloon. Ja kylläpä nukuttikin!

Lähempi tarkastelu osoitti, että hommaa onkin paljon enemmän... Olohuoneen ruskea kokolattiamatto näyttää olevan täynnä kuolleita 'laduja' (sladders), noin sentin pituisia siiroja. Pari linnunraatoakin talosta on löytynyt, mistähän nekin on sisälle päässeet. Toinen niistä oli lipaston alla, jotenkin vaikuttaa kuin joku olisi sen sinne laittanut...

Puutarha on ihan villiintynyt, vaikka silloin tällöin naapurin lampaat onkin käyneet leikkaamassa nurmikkoa. Nyt niitä kamalia silver poplareita on koko piha täynnä. Sellaisia kolmimetrisiä roikaleita pitkin pihaa... Millähän ne saisi kitketyksi. Ja ruusut sisäänkäynnin ympärillä on taas rehahtaneet niin ettei ohi pääse. Vähän lisääkin kasveja on hankittu: muutamia laventeleita ja timjamia ja muita sellaisia kestäviä kuivan paikan kasveja. Myös köynnöksiä pergolan peitoksi etsiskellään lisää, viime kerralla istutettu wisteria on jo parimetrinen, muttei paljon erotu kärhöjen keskeltä.

 Piano Flat II

Ilmat ei ole olleet kovin kesäisiä, semmosta vajaata kahtakymmentä astetta ja pilvipoutaa enimmäkseen. On kuitenkin käyty ihailemassa maisemia, ja pari uuttakin reissua on suunnitteilla. Saapas nähdä miten sen Pohjoissaaren kiertelyn käy, jotenkin ei kauheesti huvittais asua asuntoautossa tällä porukalla... Isoista lapsista on tullut kauheita vinkujia, millonkaan ei ole mikään hyvin, on liian kuuma tai kylmä tai nälkä tai ei jaksa istua autossa enää metriäkään... Tino ei sentään vielä valita, eikä ne nuo toisetkaan vielä viime kerralla. Pienten kanssa on näköjään helpompi matkustaa. Toisaalta siellä pohjoisemmassa näyttää olevan oikea kesä... täytyy vielä mietiskellä.

 Cathedral Caves

Raahattiin kotoa mukaan tähtikartta, jossa näkyy eteläinen taivaanpuolisko. Sitten kun tuli ensimmäinen lämmin kesäpäivä ja ilta, hipsittiin koko perhe yöpuvut päällä parvekkeelle tähtiä tuijottelemaan. On muuten paljon enemmän tähtiä täälläpäin. Ajateltiin löytää Etelän Risti, ja siellähän se oli. Pienin tähti (oikeanpuolimmaisin, jos etelän risti on niin päin kuin UudenSeelannin kartassa) ei meinannut välillä näkyä kunnolla, mutta kyllä sen ristiksi pystyi tunnistamaan.

 Milford Sound & Te Anau Glowworm Caves

HÖÖ

 Pohjoissaaren kierros